21 November 2016

VENOM

Valmistusvuosi: 2005
Genre: Kauhu
Kesto: 85min
Ohjaaja: Jim Gillespie
Käsikirjoittaja: Brandon Boyce, Flint Dille, John Zuur Platte
Tuottaja: Scott Faye, Karen Lauder, Kevin Williamson
Pääosissa: Agnes Bruckner, D.J. Cotrona, Jonathan Jackson, Laura Ramsey, Meagan Good, Rick Cramer
Katsottu: Netflix

Joukko teinejä juoksee henkensä edestä Louisianan soilla, koska heitä jahtaava mies on 13 pahan sielun hallussa jotka hellittämättömästi haluavat saada uusia uhreja.

Venom ei ole varsinaisesti B-luokan elokuva. Kun puitteet tasokkaan elokuvan tekemiseen kuitenkin löytyy, niin sitä toivoisi että niitä myös käytettäisiin parempien ideoiden toteuttamiseen sekä oikeasti katsomisen arvoisien elokuvien luomiseen.

Ideoita lainataan vähän sieltä ja täältä,  yrittäen mahduttaa kaikki mahdollinen tuohon puolitoistatuntiseen. Lopputuloksena on kuitenkin vain hyvin heikko yritys sekoittaa voodoo ja slasher. Kumpaankaan puoleen ei osata panostaa riittävän kiinnostavalla tavalla; voodoo-kulttuuri jää vain pintapuoliseksi tutkimiseksi ja slasher -leima hankitaan "kauniilla nuorilla" joiden sekaan heitetään tappaja.

Juonessa ei myöskään ole mitään ihmeellistä. Nuoret todistavat Ray-nimisen epämääräisen huoltoasemahyypiön kuoleman, johon liittyy voodoo-käärmeitä. Rayn ruumis viedään ruumishuoneelle tutkittavaksi, eikä mene aikaakaan, kun Rayn kuollut ruho alkaa tappamaan porukkaa. Voodoo-käärmeiden hallussa oleva Ray haluaa tappaa kaiken mikä eteen tulee, ja jostain kumman syystä sama nuorisoporukka eksyy tämän tielle.
Juonta latistaa entisestään se, ettei tappajalla ole mitään sen syvempää motiivia tappamisilleen. Ray riehuu ja tappaa kaiken, eikä näin ollen katsojalle jää mitään mysteeriä ratkottavaksi

"Tulevaisuuden Hollywood-tähdiksi" nimitetyt näyttelijät osottautuivat melkoisen osaamattomiksi, eikä kenestäkään ole pahemmin tämän teoksen jälkeen kuulunutkaan. Roolisuoritukset ovat tasapaksun oloisia, eikä heidän kohtalonsa jaksa kiinnostaa. Osan hahmoista jopa toivoisi kuolevan, sillä ne on kaikessa yksinkertaisuudessaan toteutettu huonosti. Tunnesidettä on mahdotonta luoda keneenkään hahmoista ja tämä latistaa katselukokemusta entisestään.

Koko ajan sitä toivoo, että elokuva parantuisi, mutta niin ei kuitenkaan käy. Loppua kohden meno menee vain huonompaan suuntaan ja lopulta todella typeräksi. Loppuratkaisu on koko elokuvan konseptin vastainen, enkä sen vuoksi lähtisi suosittelemaan sitä edes tylsien iltojen pelastajaksi.


  "How deep can a secret be hidden?