Valmistusvuosi: 2012
Genre: Kauhu, trilleri
Kesto: 95min
Ohjaaja: Drew Goddard
Käsikirjoittaja: Drew Goddard, Joss Whedon
Tuottaja: Joss Whedon, John Swallow
Tuottaja: Joss Whedon, John Swallow
Pääosissa: Kristen Connolly, Chris Hemsworth, Anna Hutchison, Fran Kranz, Jesse Williams, Richard Jenkins, Bradley Whitford, Brian J. White, Amy Acker
Katsottu: Elokuvateatteri
Katsottu: Elokuvateatteri
Viisi nuorta lähtee lomalle syrjäiseen metsämökkiin. Takkatulen ääressä
kerrotaan kummitusjuttuja. Luulet tietäväsi, kuinka tarina jatkuu, mutta
tällä kertaa kaikki onkin toisin.
Tutunoloisen alun jälkeen The Cabin in the Woods vetää nimittäin maton
katsojan alta – rytisten!
Joss Whedonin ja Drew Goddardin käsikirjoittama, Whedonin tuottama ja
Goddardin ohjaama The Cabin in the Woods kääntää kauhugenren
ylösalaisin. Vähintäänkin yllättävän seikkailun pyörteisiin joutuvina
nuorina nähdään Chris Hemsworth, Kristen Connolly, Anna Hutchison,
Fran Kranz ja Jesse Williams.
The Cabin in the Woods todella käänsi kauhugenren ylösalaisin ilmestymisellään, eikä se ole mikään ihmekään - onhan pätkä 2010-luvun puhutuin kauhupätkä. Harmikseen vastaavanlaista tajunnanräjäyttävää pätkää ei olla sen jälkeen nähty, vaikka tämä avasikin tuleville kirjoittajille ja ohjaajille ovia mitä mielikuvituksellisimpiin maailmoihin.
Elokuva alkaa kauhuelokuville ominaisella konseptilla, jossa pieni ihmisjoukko viedään syrjäiseen paikkaan pahuuden ympäröimäksi. Samaan aikaan kaksi tutkijaa Sitterson (Jenkis) ja Hadley (Whitford) tekevät tutkimusta ihmisten erilaisista peloista. Tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen ja nostattaa katsojien halua nähdä lisää jo ensi hetkistään lähtien. Juoneen on ripoteltu viittauksia useista tunnetuista kauhuelokuvista, mutta pätkä kulkee kuitenkin täysin omaa tietään eteenpäin, jättämällä pahimmat kliseet vain mielenkiintoisiksi mausteiksi. Jump scaret ja gore-efektit tulevat myös sujuvasti esille pitkin elokuvaa, aiheuttamatta kuitenkaan liian ähkyä oloa. Umpikiero huumori antaa osaltaan mukavaa lisäpotkua juonelle.
Tehokas kuvaus pitkin metsää ja mökkiä onnistuu luomaan loistavaa tunnelmaa, ja hienot kuvakulmat kruunaavat vakuuttavat kauhukohtaukset. Hienointa antia on ehdottomasti Whedonin ja Goddardin keksimät erilaiset pelottelu välineet sekä osittain jopa kierokin mielikuvitus. Erilaisia pelkoja ja miten ihminen on valmis kohtaamaan ne kuvataan hyvin uskottavasti. Kun tälläisellä mökkireissulla vastaan ei tulekaan Voorheesia, Myersia tai Leatherfacea, on vain taivas rajana mitä kauheuksia metsien syvyyksistä voikaan paljastua - viimeistään tämän pätkän jälkeen. Tämän mestarillisen leffan yllätyksellisyys onkin sen suurin valttikortti. Mitä vähemmän katsoja elokuvasta etukäteen tietää, sen parempi.
Hahmoina nähdään kaikki kliseiset stereotyypit; Urheilullinen alfauros Curt (Hemsworth), seksinnälkäinen bimbo blondi Jules (Hutchinson), kiltti ja ujo tyttö Dana (Connolly), nokkeluuksia laukova kyyninen pilvenpolttelija Marty (Kranz), lukutoukka Holden (Williams) sekä pari kieroa tiedemiestä. Hahmot esitellään kuitenkin varsin toimivasti katsojalle ja tällä kertaa ei olekkaan selvää kenen vuoro koittaa seuraavaksi ja miten.
Kolmekymppiset näyttelijät suoriutuivat teinirooleistaan varsin uskottavasti ja tuntuvat myös viihtyvän rooleissaan oikein mainiosti. Hemsworth oli nappivalinta tämänkaltaisen kauhuelokuvan keskeiseen rooliin, joka tykkää ratkoa ongelmat fyysisesti. Connolly hoitaa mainiosti Danan roolin, josta tarinan edetessä kasvaa kovakin mimmi. Frazin osalle on jäänyt se vakio huumori-tyyppi, joka kyynisyytensä lomassa heittää pari osuvaakin läppää. Konkarit Jenkins ja Whitford tekevät puolestaan erinomaista työtä tälläkin kertaa.
Leffa on nokkelaakin nokkelampi tuulahdus tasapaksuun teinikauhugenreen. Siinä vaiheessa kun keskiverto kauhuelokuva olisi loppumassa, päättää The Cabin in the Woods repäistä kolmannella näytöksellään. Kaikki elokuvantekijöiden esteet poistuvat kirjoittajan sekä ohjaajan tieltä, ja lopputuloksena se tarjoilee katsojalleen eturivinpaikan outojen tapahtumien taustatarinaan. Lopullisen salaisuuden paljastuessa on katsojalla jo huomattavan paljon muutakin pureskeltavaa. Tämä monisäkeinen taustatarina on nimittäin uskomattoman oivaltava, pitelemättömän vauhdikas ja täysin kontrolloimaton viittausviidakko, jossa suunnistaessa tarjotaan mahdollinen syntyselitys ihmiskuntaa vainoaville kauhutarinoille, mukaan lukien tietyille elokuvaklassikoille.
Kaikesta tästä ylistämisestä huolimatta, löytyy tästäkin parantamisen kohteita. On myönnettävä että pelon kohteet on luotu mielenkiintoisiksi ja näyttäviksi, mutta loppukohtauksen nähtyä jää kaipaamaan lisää. Lisäksi lopun omaksuminen vaatii katsojaltaan ainakin jonkinasteista kyynistä maailmankatsomusta.
Kokonaisuutena The Cabin in the Woods on hurja, hauska, kekseliäs, innovatiivinen ja ennen kaikkea erilainen hurmehurjastelu, josta ei käänteitä ja villejä ideoita puutu, ja joka ehdottomasti jää katsojan mieleen. Juonenkäänteet toimivat erinomaisesti ja pysäyttävä lopetus jättää hetkeksi aikaa hieman hämmentyneen olon.
The Cabin in the Woods todella käänsi kauhugenren ylösalaisin ilmestymisellään, eikä se ole mikään ihmekään - onhan pätkä 2010-luvun puhutuin kauhupätkä. Harmikseen vastaavanlaista tajunnanräjäyttävää pätkää ei olla sen jälkeen nähty, vaikka tämä avasikin tuleville kirjoittajille ja ohjaajille ovia mitä mielikuvituksellisimpiin maailmoihin.
Elokuva alkaa kauhuelokuville ominaisella konseptilla, jossa pieni ihmisjoukko viedään syrjäiseen paikkaan pahuuden ympäröimäksi. Samaan aikaan kaksi tutkijaa Sitterson (Jenkis) ja Hadley (Whitford) tekevät tutkimusta ihmisten erilaisista peloista. Tarina on vähintäänkin mielenkiintoinen ja nostattaa katsojien halua nähdä lisää jo ensi hetkistään lähtien. Juoneen on ripoteltu viittauksia useista tunnetuista kauhuelokuvista, mutta pätkä kulkee kuitenkin täysin omaa tietään eteenpäin, jättämällä pahimmat kliseet vain mielenkiintoisiksi mausteiksi. Jump scaret ja gore-efektit tulevat myös sujuvasti esille pitkin elokuvaa, aiheuttamatta kuitenkaan liian ähkyä oloa. Umpikiero huumori antaa osaltaan mukavaa lisäpotkua juonelle.
Tehokas kuvaus pitkin metsää ja mökkiä onnistuu luomaan loistavaa tunnelmaa, ja hienot kuvakulmat kruunaavat vakuuttavat kauhukohtaukset. Hienointa antia on ehdottomasti Whedonin ja Goddardin keksimät erilaiset pelottelu välineet sekä osittain jopa kierokin mielikuvitus. Erilaisia pelkoja ja miten ihminen on valmis kohtaamaan ne kuvataan hyvin uskottavasti. Kun tälläisellä mökkireissulla vastaan ei tulekaan Voorheesia, Myersia tai Leatherfacea, on vain taivas rajana mitä kauheuksia metsien syvyyksistä voikaan paljastua - viimeistään tämän pätkän jälkeen. Tämän mestarillisen leffan yllätyksellisyys onkin sen suurin valttikortti. Mitä vähemmän katsoja elokuvasta etukäteen tietää, sen parempi.
Hahmoina nähdään kaikki kliseiset stereotyypit; Urheilullinen alfauros Curt (Hemsworth), seksinnälkäinen bimbo blondi Jules (Hutchinson), kiltti ja ujo tyttö Dana (Connolly), nokkeluuksia laukova kyyninen pilvenpolttelija Marty (Kranz), lukutoukka Holden (Williams) sekä pari kieroa tiedemiestä. Hahmot esitellään kuitenkin varsin toimivasti katsojalle ja tällä kertaa ei olekkaan selvää kenen vuoro koittaa seuraavaksi ja miten.
Kolmekymppiset näyttelijät suoriutuivat teinirooleistaan varsin uskottavasti ja tuntuvat myös viihtyvän rooleissaan oikein mainiosti. Hemsworth oli nappivalinta tämänkaltaisen kauhuelokuvan keskeiseen rooliin, joka tykkää ratkoa ongelmat fyysisesti. Connolly hoitaa mainiosti Danan roolin, josta tarinan edetessä kasvaa kovakin mimmi. Frazin osalle on jäänyt se vakio huumori-tyyppi, joka kyynisyytensä lomassa heittää pari osuvaakin läppää. Konkarit Jenkins ja Whitford tekevät puolestaan erinomaista työtä tälläkin kertaa.
Leffa on nokkelaakin nokkelampi tuulahdus tasapaksuun teinikauhugenreen. Siinä vaiheessa kun keskiverto kauhuelokuva olisi loppumassa, päättää The Cabin in the Woods repäistä kolmannella näytöksellään. Kaikki elokuvantekijöiden esteet poistuvat kirjoittajan sekä ohjaajan tieltä, ja lopputuloksena se tarjoilee katsojalleen eturivinpaikan outojen tapahtumien taustatarinaan. Lopullisen salaisuuden paljastuessa on katsojalla jo huomattavan paljon muutakin pureskeltavaa. Tämä monisäkeinen taustatarina on nimittäin uskomattoman oivaltava, pitelemättömän vauhdikas ja täysin kontrolloimaton viittausviidakko, jossa suunnistaessa tarjotaan mahdollinen syntyselitys ihmiskuntaa vainoaville kauhutarinoille, mukaan lukien tietyille elokuvaklassikoille.
Kaikesta tästä ylistämisestä huolimatta, löytyy tästäkin parantamisen kohteita. On myönnettävä että pelon kohteet on luotu mielenkiintoisiksi ja näyttäviksi, mutta loppukohtauksen nähtyä jää kaipaamaan lisää. Lisäksi lopun omaksuminen vaatii katsojaltaan ainakin jonkinasteista kyynistä maailmankatsomusta.
Kokonaisuutena The Cabin in the Woods on hurja, hauska, kekseliäs, innovatiivinen ja ennen kaikkea erilainen hurmehurjastelu, josta ei käänteitä ja villejä ideoita puutu, ja joka ehdottomasti jää katsojan mieleen. Juonenkäänteet toimivat erinomaisesti ja pysäyttävä lopetus jättää hetkeksi aikaa hieman hämmentyneen olon.
★★★★★-
"If you think you know this story
think again
think again