IT FOLLOWS

Valmistusvuosi: 2014

Genre: Kauhu

Kesto: 107min

Ohjaaja: David Robert Mitchell

Käsikirjoittaja: David Robert Mitchell
Tuottaja: Joshua Astrachan, Robyn K. Bennett

Pääosissa: Maika Monroe, Keir Gilchrist, Jake Weary, Daniel Zovatto, Lili Sepe, Olivia Luccardi
Katsottu: DVD

Traileri

Yhden illan juttu jättää 19-vuotiaalle Jaylle tunteen, että joku – tai jokin – seuraa häntä. Vainoharha muuttuu nopeasti kunnon jahdiksi. Ystäviensä avulla hän pakenee kauhua, joka tuntuu aina vaanivan pari askelta taaempana. 

Elokuvaa kuvaillaan moderniksi kauhuklassikoksi, vuotensa parhaimmaksi sekä hyytävän jännittäväksi pätkäksi, jonka traileri parhaimpansa mukaan yrittää tukea näitä väittämiä luoden kuvan toimivasta ja uudenlaisesta kauhuelokuvasta. Todellisuudessa nuo puitteet romuttuvat jo ennenkuin elokuva ehtii edes kunnolla alkaa. 

Juonen kulku rakoilee ja matkan varrella esitetään dialogeja, hahmoja sekä kohtauksia jotka eivät ole millään tavalla relevantteja elokuvan toimivuuden kannalta. Kauhuelokuvalle olennaiset 'tyhjät' kohdat (joiden tarkoitus on kasvattaa katsojan jännitystä tulevia kauhukohtauksia varten) on korvattu toinen toistaan turhemmilla kohtauksilla, jotka vain puuduttavat ja vievät ne pienimmätkin kiinnostuksen rippeet mennessään. Potentiaalisia jumpscare tilanteita ei käytetä hyväksi vaan luotetaan liikaa elokuvan juonen pitävän katsojat mukana. Wrong choice my friend.

Puolitoistatuntia tätä pätkää katsoessa tuntuu pidemmältä kuin 19h kestävä Harry Potter -maraton. Pituudestaan huolimatta myöskään näyttelijät eivät tunnu pääsevän sisälle hahmoihinsa vaan jäävät hyvin mitäänsanomattomiksi. Näin ei myöskään tee mieli tutustua heihin sen enempää ja myönnettäkööt että lopussa taisin muistaa 1/3 hahmojen nimistä - jos sitäkään.

Eniten herää kysymys miksi pätkä jakaa mielipiteitä näinkin radikaalisti? Elokuvalla kun ei ole mitään mitä antaa genrelleen, eikä konseptikaan ollut hätkähdyttävän uudenlainen kuten annettiin ymmärtää. Pelottavaa tunnelmaa yritetään saavuttaa mm. musiikin avulla mutta loppupeleissä kaikki äänitehosteet vain pitkästyttävät. Odotettu loppuratkaisu ei ole henkeäsalpaava, se ei saa katsojaa pelkäämään hahmojen puolesta, eikä se todellakaan ole pelottava saati edes hitusen realistinen. Jos jotain positiivista tästä pätkästä pitää kaivamalla kaivaa, niin on se varmasti Gilchristin esittämä Paul joka kliseisestä friendzone roolistaan huolimatta saa tytön. Mitä se kertoo elokuvan tasosta? Sen saa jokainen itse päättää. 

En näe ajankohtaa mikä saisi minut henkilökohtaisesti katsomaan tämän pätkän uudestaan, saati suosittelemaan sitä yhtään kenellekään. Ei edes niille jotka rehellisesti säikkyvät Paranormal Activity:ä katsoessa (no hard feelings). Tietysti jos kuvitellaan skenaario jossa olisin terveystiedon opettaja, niin olisin juuri niinkin kieroutunut että näyttäisin tämän pätkän pakollisen seksuaalivalistuksen yhteydessä. Ehkä se toimisi heikkohermoisimpien kohdalla, koska suojaamaton seksi ventovieraan kanssa voi, uskokaa tai älkää, tappaa. Suosittelen katsomaan tämän, niin ei tee edes mieli katsoa kyseistä elokuvaa.

★-

"It doesn't think

It doesn't feel

It doesn't give up