CLINICAL

Valmistusvuosi: 2017

Genre: Kauhu, trilleri

Kesto: 104min

Ohjaaja: Alistair Legrand

Käsikirjoittaja: Alistair Legrand, Luke Harvis
Tuottaja: Ross M. Dinerstein, Ian Bricke, Samantha Housman

Pääosissa: Vinessa Shaw, Kevin Rahm, India Eisley, Aaron Stanford, Nestor Serrano, Wilmer Calderon
Katsottu: Netflix

Traileri

Takaumat kauhistuttavasta pahoinpitelystä vainoavat naispsykiatria, kun hän alkaa hoitaa uutta potilasta joka vahingoittui pahoin onnettomuudessa.

Clinical on hyvä esimerkki elokuvasta joka yrittää liikaa erottua massasta vaikkei niitä rahkeita täysin erilaisen pätkän tekemiseen löydykään. Genren pääpiirteistä pyritään liiankin vahvasti päästä eroon ja samalla unohdetaan ne piirteet jotka katsojia oikeasti kiinnostavat ja jotka tekevät niistä elokuvista mielekkäitä.

Pitkälti elokuva on psykologista trilleriä/kauhua, mutta loppupuolella käännytään uhkaavasti vakavan draaman puolelle. Kauhua haetaan pienillä mutta tehokkailla keinoilla - mm. musiikki ja kameratyöskentely - mutta elokuvan pitkän keston takia ne menettävät toimivuutensa lähes yhtä nopeasti kuin ilmestyvätkin. Koska elokuvasta ei ollut tarkoituskaan tehdä seuraavaa slasher-jättiä, oli odotettavaakin ettei verellä leikitellä. Tämän kaltaiseen pätkään gore-efektejä oli kuitenkin hiukan liian paljon, mikä taas kertoo tekijöiden liiasta yrittämisestä.

Tunnelma on tässä suuressa osassa. Elokuva sijoittuu joulunaikaan ja sen vuoksi myös musiikki on suurimmalta osalta joululauluja. Omalta osaltaan se kuitenkin vain paransi tunnelmaa, eikä tehnyt siitä turhan lapsellista tai komediallista. Jump scare -kohtaukset jätetään täysin hyödyntämättä, mikä taas osaltaan latistaa tunnelmaa. Toimivia jännityskohtauksia ei turhia elokuvassa tarjoilla, mutta ne harvat, jopa hyytävän jännittävät kohtaukset on ehdottomasti upeasti toteutettu.
Mystisen kutkuttava tunnelma kulkee koko elokuvan taustalla - toisinaan selkeämmin ja toisinaan suhteellisen piilossa. Flasbackeillä puolestaan kasvatetaan katsojan halua saada tietää lisää, ja ne ovatkin niitä toimivimpia kohtauksia koko pätkässä.

Näyttelijät suoriutuivat rooleistaan lähes erinomaisesti. Shaw toimii uskottavana psykiatrina, eikä loppukolmanneksen Dream House -viboja voinut ennalta arvata. Shawn sai myös hahmonsa pakokauhun välittymään katsojille, mistä itse erityisesti pidän kovasti. Eisley puolestaan luo hyytävän jännittävän tunnelman jo pelkällä olemuksellaan, eikä Stanfordin roolisuorituksestakaan ole pahaa sanottavaa. Rahmin maskeerauksesta on pakko antaa myös plussaa.

Elokuva on riittävän hyvä psykologiseksi trilleriksi. Se pitää katsojansa kiinnostuksen yllä ja pistää ajattelemaan. Pitkä kesto syö aika-ajoin jopa erinomaisesta tunnelmasta paljon, vaikkei se loppupeleissä tuntunutkaan liian pitkältä. Näyttelijätyö, kuvaus sekä musiikki hipoo täydellisyyttä. Ikäväkseen lopun pakollinen käänne jätti ilmaan turhan monta kysymysmerkkiä.

★★- 

"You were wrong