03 March 2013

THE CHANGE-UP

Valmistusvuosi: 2011
Genre: Komedia
Kesto: 112min
Ohjaaja: David Dobkin
Käsikirjoittaja: Jon Lucas, Scott Moore
Tuottaja: David Dobkin, Neal H. Moritz
Pääosissa: Jason Bateman, Ryan Reynolds, Leslie Mann, Olivia Wilde
Katsottu: DVD
Traileri

Elämässään aina pärjännyt uraohjus ja perheenisä Dave (Bateman) sekä työelämän luuseri, mutta naisten keskuudessa komeutensa takia suosittu sinkkumies Mitch (Reynolds) ovat kaksi hyvin erilaista kaverusta. Molemmilla on kuitenkin huolensa vanhenemisesta. Muunmuassa sitä he pohtivat yhdessä ja hukuttavat samalla murheitaan tuoppiin. Kaljoitteluillan päätteeksi ystävykset pissaavat puiston suihkulähteeseen ja samalla ilmoittavat yhteen ääneen haluavansa elää toistensa elämää. Ja hups, seuraavana aamuna Mitch herää Daven ruumiissa tämän kauniin vaimon (Mann) vierestä, ja Dave puolestaan Mitchin sekaisessa sinkkukämpässä eilistä päivää seksikkäämmässä kropassa.
Miehet joutuvat kokemaan ja opettelemaan asioita, joita eivät koskaan kuvitelleet joutuvansa tekemään. Tuloksena on kommelluksien kautta henkinen kasvu ja aikaisemmin kurjalta tuntuneen oman elämän kunnioittaminen aivan uudella tavalla.

Body-Swap on idealtaan jo niin puhki kulutettu (mm. Perjantai on pahin, 17 Again), ettei se enää yksistään jaksa naurattaa ketään. Juonen kulun voi päätellä jo elokuvan ensimmäisillä minuuteilla, eikä tämäkään pätkä luo siihen sen kummempia twistejä. Käsikirjoittajakaksikon huumori tuntuu elokuvasta toiseen jatkavan samalla taajuudella; miehisiä kliseitä lauotaan taukoamatta ja kakkahuumori lentää. Komediakliseisiin suorastaan syöksytään pää edellä, vaikka tiedetään ettei sillä tulla kovin pitkälle pääsemään.

Elokuvan ehdoton vahvuus löytyy kuitenkin pääsosanäyttelijöistä. Bateman ja Reynolds ovat kumpikin äärimmäisen tasokkaita näyttelijöitä jo yksistään, ja kun heidät heitetään samaan soppaan, on tulos taattua laatua. Herrat pelaavat niin hyvin yhteen, että juonen epäloogisuus ja ajoittainen huono huumori jäävät taka-alalle. Hahmojen välinen kemia on lähes käsinkosketeltava ja dialogi rentoa ja uskottavaa. Vaikka perinteisiä perhearvoja korostetaan elokuvassa erityisen paljon, niin naishahmot jäävät silti harmillisesti vain kakkosluokan kansalaisiksi. Tosin jälkikäteen ajateltuna ei niitä jäänyt pahemmin edes kaipaamaan.

Kuten elokuvissa yleensä, oli tälläkin oma sanomansa. Hahmojen kasvuntarina oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut, ja pisti myös katsojansa miettimään mikä omassa elämässä on kaikkein tärkeintä. Juoneltaan ja toteutukseltaan keskivertokomedia, joka ei suuresta potentiaalistaan huolimatta pääse yllättämään.



"Life doesn't always turn out exactly how you plan it.
Sometimes it turns out better.